Mikrobiomi tarkoittaa hevosessa esiintyviä bakteereita, viruksia ja sieniä. Mikrobiomeja on esimerkiksi hevosen iholla, keuhkoissa (erityisesti ylähengitysteissä) ja suussa. Eri elinten ja kudosten mikrobiomit voivat olla vuorovaikutussuhteessa keskenään ja ne ovat elintärkeitä hevosen hyvinvoinnille ja fysiologialle.
Suoliston mikrobiomi – Terveyden perusta
Suoliston mikrobiomi koostuu miljardeista mikrobeista ja on monimutkainen ja tärkeä osa hevosen terveyttä. Jokaisella ruoansulatusjärjestelmän osalla on oma mikrobiyhteisönsä, mukaan lukien suoliston etuosalla (mm. suu, vatsa ja ohutsuoli) sekä takaosalla (mm. umpisuoli ja paksusuoli).
Nämä mikrobit ovat välttämättömiä ruoansulatuksessa ja ravinteiden imeytymisessä. Mikrobiomin koostumus määrittyy varhaisessa elämänvaiheessa, mutta myöhemmin siihen vaikuttavat hevosen elintavat ja elinympäristön olosuhteet. Esimerkiksi ravinnon, liikunnan, kuljetuksen, paaston ja stressin tiedetään vaikuttavan hevosen suoliston mikrobiomiin1.
Terveiden hevosten suolistossa esiintyy kutakuinkin samanlaisia mikrobeja, kun taas sairaiden hevosten suolistossa yksittäisten mikrobilajien esiintyminen voi vaihdella suurestikin.
Dysbioosi – Kun tasapaino järkkyy
Tutkimuksissa on todettu, että terveiden hevosten suoliston mikrobiomi on suhteellisen homogeeninen verrattuna suolistosairaiden hevosten mikrobiomiin. Suolistomikrobiomin häiriötiloja kutsutaan dysbioosiksi, jonka seurauksena hevosen mikrobiomi muuttuu poikkeavaksi ja sen monimuotoisuus yleensä vähenee.
Hevosen mikrobiomin tutkimus on edelleen varhaisessa vaiheessa, mutta on selvää, että se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hevosen terveyteen. Dysbioosi voi johtaa moniin terveysongelmiin. Tutkimuksien mukaan esimerkiksi ähkyt, paksusuolen tulehdus (koliitti), kaviokuume ja varsojen ripuli ovat yhteydessä suoliston mikrobiomin häiriöihin. Dysbioosi voi vaikuttaa laaja-alaisesti myös hevosen suorituskykyyn, mielialaan ja ravintoaineiden imeytymiseen.
Miten mikrobiomia tutkitaan?
Hevosen mikrobiomia voidaan tutkia tehokkaasti ja yksityiskohtaisesti sekvensoimalla DNA:ta. 16S-sekvensointi on DNA-sekvensointimenetelmä, jonka avulla sekvensoidaan suolistossa eläviä mikrobeja ja sillä voidaan tunnistaa rajaton määrä erilaisia bakteereja.
Menetelmä perustuu bakteerien ribosomaalisen RNA:n (rRNA) 16S-geenin monistamiseen ja sekvensointiin. Menetelmän avulla voimme tunnistaa eri mikrobiryhmiä ja arvioida niiden lukumääriä hevosen suolistossa.
Tarkastelemalla hevosyksilöiden välistä vaihtelua on alettu ymmärtää, minkälainen on terveen hevosen suoliston mikrobiomi kokonaisuutena ja miten se mahdollisesti muuttuu elinolosuhteiden ja hevosen elintapojen tai stressin vaikutuksesta.
1 Kauter A ym. 2019. The gut microbiome of horses: current research on equine enteral microbiota and future perspectives. Animal Microbiome 1: 14.